Vesillä

Vene on nopeimmillaan avotuulella, eli myötä- ja sivutuuli sopivat parhaiten. Luovilla vene kulkee, mutta nousu kulma ei ole yksi parhaimmista (n. 35 astetta).
Verratessa muihin veneisiin Joe 17 pärjää yllättävän hyvin. Esimerkiksi H-venettä vastaan luovilla jäädään luonnollisesti, mutta avotuuliosuuksilla pitäisi veneen kulkea jopa lujempaa kuin H-vene. Nykyajan 5-6 metrisiin pursiin verrattaessa Joe häviää vauhdissa huimasti. Mutta veneen kokoluokkaan kuuluvan Microtross veneen vakio purjepinta onkin miltei kaksinkertainen verrattuna "Jullen" rätteihin. Microtrossin köli ratkaisu on myös kevyempi, vain yksi 60 kg nostoköli tasapainoittaa veneen kulkua, joten Joe on huomattavasti luotettavamman tuntuinen purjehdittava, kunnon kölipainoineen. Joe ei vaadi kippariltaan kovinkaan kummoisia purjehdustaitoja, mutta tarvittaessa sen saa viritettyä kunnon menoonkin.

Kevyt tuuli
Kevyellä tuulella vene on hyvin rauhallinen ohjattava, kuten köliveneet yleensä. Purjeita ei ole matkapurjehduksessa kiire säädellä. Purjehdus on mukavaa kevyellä tuulella paitsi silloin jos vilkaalla reitillä moottoriveneet pyyhältävät läheltä ohi. Puomi takoo laidasta laitaan, eikä vetoa purjeisiin meinaa saada millään.

Keski tuuli
Joe 17 on mukava ja nautinnollinen purjehdittava keskituulella, meno on vauhdikasta mutta vakaata. Vene kallistelee vähän, joten meno ei ole ollenkaan arvaamatonta. Vastakäännöksissä saa olla hieman tarkkana, että oikaisee veneen ajoissa ennen kuin se ehtii laskea tuuleen.

Kova tuuli
Yllättävän rauhallinen purjehdittava pieneksi veneeksi kovassa tuulessa. Mutta vaatii jo miehistön painoa vastalaidalle varsinkin kun puuskat yltyvät. Syvä peräsin pitää hyvin otteensa ja tottelee välittömästi ohjausliikkeitä. Tulevia puuskia kannattaa tarkkailla, jotta ehtii ennakoida kääntämällä juuri ennen puuskaa veneen keulaa hieman kohti tuulta. Varsinkin luovilla.
Yksinpurjehtiessa kovalla tuulella helpointa on luovia, koska silloin pystyy säätelemään veneen kallistelua ja kulkua peräsimen korjausliikkeillä. Purjeiden säätämisessä voi tulla kiire puuskissa. Tietenkin myös myötäisessä on helppoa purjehtia, kunhan muistaa varoa puomia jos purjehtii virsarilla.

Kevyt tuuli
 
Keski tuuli
 
Lähes kova tuuli


Vertailua muihin purjeveneisiin
Seuraavassa on esitelty erilaisia teknisiä mittoja verrattuna muihin pursiin.

Joe on luonnollisesti lyhin veneistä, mutta sitä on helppo käsitellä ahtaissa satamissa.


PItkä vesilinjä takaa paremman runkonopeuden. Mutta vesilinjalla ei ole merkitystä, jos veneen saa liukuun.


Veneiden runko nopeudet laskettuna edellisten vesilinjojen mittojen perusteella. Runkonopeus lasketaan siten, että otetaan neliöjuuri vesilinjan pituudesta ja tästä saatu luku kerrotaan 2,43. Vesilinjan pituus on se pituus joka mitataan veneen keskilinjasta, joka koskettaa vettä. Veneiden runkonopeudet menevät täsmälleen samassa järjestyksessä, kun vesilinjan pituudet. Ne ovat suoraan verrannollisia. Runkonopeus on siis se nopeus, jonka uppouma runkoinen vene voi teoriassa saavuttaa. Mutta suurempia nopeuksia voidaan toki saavuttaa, saamalla runko edes osittain liukuun.


Kapea runko parempi purjehdittava, varsinkin kovalla tuulella.


Matala syväys takaa pääsyn kaikkiin rantoihin. Tämä on tärkeä seikka varsinkin retkipurjehduksessa. Syvälle yltävä köli on hyvä luovilla, sorto eli sivuittaisliike jää vähäiseksi.


Kevyt vene kulkee parhaiten ja se on kevyt käsiteltävä.


Kölipaino vakauttaa ja rauhoittaa veneen kallistelua, varsinkin kovissa puuskissa. Mutta liian suuri paino hidastaa kulkua.


Suuri purje pinta-ala nopeuttaa menoa kevyellä tuulella, mutta meno tasoittuu kovemmassa tuulessa. Pienellä purjepinnalla varustettu vene on helppo hallittava.


 
 

Myötätuulessa suuri spinnu tuo lisävauhtia.


Lyhyt masto takaa yhdessä pienen syväyksen kanssa pääsyyn kaikkiin paikkoihin.


Märkä pinta-ala on se ala, joka on kosketuksissa veteen. Pieni ala tuottaa vähemmän kitkaa ja meno on vauhdikkaampaa.


Jäykkyysluku on tärkeä mittapuu, varsinkin silloin kun etsii venettä joka on vakaa purjehdittava myös kohtalaisessa tuulessa. Jäykkyysluku muodostuu, kun lasketaan kallistavan- ja oikaisevanmomentin suhde. Kallistavaan voimaan vaikuttaa mm. purje pinta-ala ja kokonaispaino. Oikaisevaan vaikuttaa kölipaino. Mitä suurempi jäykkyysluku on, sitä voimakkaammassa tuulessa pystytään purjehtimaan ilman, että purjepinta-alaa joutuisi vähentämään. Esimerkiksi Mikro purressa joudutaan vähentämään purjeita noin viiden metrin tuulessa, jos halutaan kallistumisen pysyvän noin 20 asteessa. Joe:ssa tämä vaihe tulee eteen vasta yhden, jopa kahden metrin voimakkaammassa tuulessa.


Tästä pääset katselemaan tilastoja numero muodossa




<<Takaisin